IlkkaTArvola

Kaveria ei jätetä?

Kansalaisaloite ”OM 174/52/2015, työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi” on parhaillaan avoimena ja kerännyt yli tarvittavat 50 000 kannattajaa. Eduskunta saa aloitteen käsiteltäväkseen ehkä jo keväällä.

Työeläkeindeksistä on kiistelty heti sen käyttöönotosta lähtien 1962. Alkuperäinen ajatus oli, että eläkkeen arvo noudattaisi yleistä elintason nousua ja indeksi seurasi sen takia palkkojen kehitystä. Kuitenkin eduskunta alkoi pitää kehitystä kohtuuttomana ja kalliina, joten se teki v 1977 alkaen useita korjauksia, aina alaspäin niin , että nykyisin ”taitettu indeksi” seuraa enää 20% osalta yleistä elintason kehitystä.

Taitettua indeksiä perustellaan säästöjen lisäksi myös sanomalla, että eläkkeet ylläpitävät noin puolet eläkkeellesiirtymisen hetken elintasosta (alkuhetki), koska yleinen hintatason nousu kompensoidaan kokonaan. Tämä väite on väärä, ja ”sen mukana kaikki”.

Tilastokeskuksen hintaindeksit ovat kooste keskimääräisestä kulutuskorista, joka lasketaan siihen kuuluvien artikkelien (tavaroiden ja palvelujen) vuosittaisista hinnoista ja painottaen näiden osuutta koko korista. Korin sisältöä joudutaan tietenkin korjaamaan sen mukaan, miten kulutus kehittyy ja lisäämään siihen käyttöön tulleita uusia artikkeleita. Vaikka ne kasvattavat yleisen kulutuskorin kokoa, indeksissä vain sisäiset suhteet muuttuvat ja hintaindeksi lasketaan näillä uusilla painoilla. Palkansaajat voivat rahoittaa korinsa kasvun reaalisilla palkankorotuksilla.

Eläkkeissä tämä tarkoittaa, että eläkeläisen reaalinen tulotaso pyritään säilyttämään  alkuhetken tasolla. Se sisältää siten kulutuskorin, jossa on vain alkuhetkellä käytössä olleet tarpeelliset tavarat ja palvelut.

Ympäröivä maailma etääntyy kuitenkin jatkuvasti tuosta alkuhetkestä. Uusia välttämättömiä tarpeita asetetaan ulkopuolelta (esim internetmaksaminen, älypuhelimet, rakennusnormit, tekniset laatuvaatimukset yleensäkin  jne), joita varten on hankittava, ylläpidettävä ja uusittava tarvittavat laitteet. Lisäksi tulee omia uusia  ja välttämättömiä tarpeita (sairaudet, lasten/lastenlasten avustaminen, puolison sairaudet jne). Tarvittavat lisävarat on otettava tuon korin sisältä, vaikka kori ei enää kasvaisikaan.

Petos tehtiin 1977 ja se oli hyvin tiedossa alusta lähtien. STM asetti v 2011 työryhmän tutkimaan tilannetta J Rantalan johdolla[1]. Työryhmä päätyi enemmistön päätöksellä tulokseen ”työeläkejärjestelmän keskeisin tavoite on totutun kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Nykyinen (20-80) indeksiturva yhdessä muiden eläkkeiden määräytymiseen vaikuttavien tekijöiden kanssa on turvannut tämän tavoitteen toteutumisen”.  Siis kohtuullisen?  Eduskunta jätti näin itselleen jatkuvan tulkintamahdollisuuden.

Työeläkevaroja hallinnoivat eläkevakuutusyhtiöt  toimivat rahoittajiensa etujen mukaan. Rahoittajina ovat työnantajayritykset ja aktiivitöissä olevat työntekijät, joiden tärkein tavoite on kasvattaa ja säilyttää yhtiöiden kannattavuus ja vakavaraisuus. Kannattavuus tulee sijoitusten ja lainanannon onnistumisesta. Annetut lainat ja muut sijoitukset ovat tärkeitä rahoituslähteitä yrityksille ja julkistaloudelle, eikä tätä lähdettä haluta vaarantaa. Eläkkeiden kasvu uhkaa näitä tavoitteita.

Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry ovat  huolissaan varojen säilymisestä. Ne viittaavatkin mielellään muihin sosiaaliturvajärjestelmiin sekä Eduskuntaan, joka on päättää eläkejärjestelmän ehdot.

Aikanaan Suomessakin sanottiin. ettei kaveria jätetä. Nyt näyttää siltä, että työuransa päättäneet jätetään tietoisesti eläkkeensä alkuhetkeen museoitumaan. Tehty aloite on tervetullut keskustelun avaus ja herättää nyt varmasti sekä kansanedustajat, eläkkeellä jo olevat ja sinne aikanaan tulevat . Toivon vilkasta ja asiallista debattia.

 


[1] http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126192/RAP2012-32.pdf?seque...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

SSS-hallitus, Tela yms.:
"Kaverille ei jätetä."

Henry

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Eläkesäästöt eivät ole henkilökohtaisia ja 100% rahastoituja. Se aiheuttaa ongelmia.

Näkökulmia on varmasti useita
- 25 % rahastointiasteen ylläpitäminen
- Eläkkeet suhteessa palkkatasoon, keskimääräiseen vai ammattikohtaiseen?
- Eläkkeet suhteessa hintoihin, mikä indeksi?
- Entä jos reaalipalkat laskevat?

Pitäisikö järjestelmää muuttaa jotenkin?

Eläkkeen idea eli toimeentulo vai elintason säilyttäminen?

Toimituksen poiminnat