*

IlkkaTArvola

Kuntauudistus ei kuole

  • Elinkeinorakenne Suomessa 1865
    Elinkeinorakenne Suomessa 1865

Tänään 6.2.2015 vietämme kyseenalaista muistojuhlaa sen kunniaksi, että tasan 150 vuotta sitten ”ylösluettiin” kaikkien Suomenmaan kirkkojen saarnastuoleista ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallishallituksesta maalla. Annettu Helsingissä, 6 p:nä Helmikuuta 1865”.

Asetus määräsi siirtämään vastuun  maallisten asioiden hoidosta seurakunnilta itsenäisille kunnille. Näin seurakunnan tehtävät jaettiin kirkollisen seurakunnan ja maallisen uuden kunnan kesken, "kukin seurakunta maalla on itsepäällensä erinäinen kunta”. Kuntaraja pysyi samana kuin seurakunnankin raja.

V 1865 väestönlaskennan mukaan maassa oli 1943 000 asukasta, joista ”vaimonpuolta” 51%. Pääosa työskenteli maanviljelyksessä (79%). Yli 60 vuotiaita oli 7%.

Kaupunkeja oli 33 ja seurakuntia 468 kpl, ja niiden molempien keskimääräinen koko oli 3700 asukasta. Pinta-alat erosivat selvästi: kaupunkien koko oli vain 20 km2, mutta seurakuntien 750 km2, eli kirkolta 15 km säteellä oleva alue, päivänmatka edestakaisin reellä.

Tämä kuntarakenne otettiin perustuslakiin, jossa se edelleen on muodossa »Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.» KEPU tulkitsee edelleen tuon itselleen elintärkeän perustuslain kohdan hyvin ahtaasti, jolloin kuntamuutoksia on vaikea tehdä.

Ruotsissa sen sijaan hallitus voi määrätä kuntien rajoista: Regeringen får besluta om ändring i rikets indelning i kommuner, om ändringen kan antas medföra bestående fördel för en kommun eller en del av en kommun eller andra fördelar från allmän synpunkt

Yhteiskunnan, tekniikan kehityksen ja globaalin ympäristön muutokset vaativat silti Suomessakin muutoksia myös siihen, miten kansalaisten palvelut tuotetaan, ja siten kuntarakenteeseen. Kuntien itsemääräämisoikeuksia on yhä enemmän rajattu eduskunnan, ministeriöiden ja erilaisten kuntayhtymien päätöksillä, jotka määräävät mitä ja miten kuntien tulee hoitaa niille annetut tehtävät.  Kuntien todellinen itsehallinto on enää jokseenkin ontto kulissi.

Ruotsissa Keskustapuolue (Centerpartiet, CP) oli vielä 40 vuotta sitten yhtä suosittu (25%) kuin Suomen Keskustapuolue (KEPU) tällä hetkellä. Puolueen kannatus on Ruotsissa kuitenkin laskenut yhteiskunnan muutoksien mukana nykyiselle 6% tasolle.

Suomessa muutosta ei tapahtunut, vaikka yhteiskunta ja talouden globaali ympäristö ovat muuttuneet vähintäänkin yhtä jyrkästi. Yksi perustavaa laatua oleva syy on ero vanhentuneen kuntarakenteen kehnossa sopeuttamisessa tähän uuteen globaaliin ympäristöön.

Nykyisellä tietotekniikan ja liikenneyhteyksien aikakaudella etenkin MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) ohjaus, SOTE (sosiaali- ja terveyspalvelut) sekä koulutus, mutta myös monet muut kunnille periaatteessa määrätyt tehtävät on tuloksellisinta hoitaa laajempina kokonaisuuksina, vaikka palvelupisteitä ylläpidetäänkin tarpeen mukaan asukkaitten lähellä.

Euroopan Keskuspankki pyrkii elvyttämään Suomenkin kasvua laajalla noin 1300 mrd€ rahoitusohjelmalla. EKP ostaa euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja keskuspankkirahalla jälkimarkkinoilta, minkä jälkeen myyjälaitokset voivat ostaa saamillaan varoilla muita omaisuuseriä ja lisätä luotonantoaan reaalitaloudelle. Suomen Pankin ja siten suomalaisten vastuulla ja riskillä lainaohjelmasta on noin 40 mrd€, kun Suomen valtion budjetti v 2015 on 54 mrd€.

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi varoittaakin, että pankki voi näin ainoastaan luoda kasvulle edellytykset, mutta kasvun liikkeellelähtöön tarvitaan investointeja. Investoinnit vaativat luottamusta tulevaan, joka taas edellyttää rakenteellisia muutoksia. Tulevan eduskunnan ja hallituksen on omasta puolestaan toteutettava nämä muutokset.

Hallitus, jossa olisivat nykyisenlaiset KEPU ja SDP pääosapuolina, ei nähtävästi kykenisi uudistamaan Suomen palvelurakenteita eikä työmarkkinoita. Uhka Suomen jäämisestä velkaiseksi takapajulaksi olisi silloin suuri.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mihin koko kuntarakennetta ylipäätään tarvitaan? Julkisen terveydenhuollon pitäisi olla keskitetysti johdettua valtion toimintaa, niin ei tarvitisi lääkäreiden aikaan tuhlata keskusteluihin kunnanisien kanssa.

Reijo Tossavainen

Blogin kirjoittajan puolue kokoomus epäonnistui mahdollisimman täydellisesti kuntauudistuksessaan. Lähdettiin soitellen sotaan mututuntumalta.

Toivottavasti seuraavan hallituksen runkona ovat keskusta ja perussuomalaiset, jolloin hallinnon rakenteita päästään uudistamaan ihan oikeasti. Näiden puolueiden "mallit" ovat lähellä toisiaan, joten yhteisen näkemyksen löytyminen ei liene vaikeaa.

Käyttäjän IlkkaTArvola kuva
Ilkka T Arvola

Oikeampaa lienee sanoa, että Kokoomuspääministerin johtamassa sateenkaarihallituksessa muiden puolueiden muutosten pelko ei tukenut toimivaa kuntauudistusmallia. Tilalle on saatu kaikkien puolueiden (ml KEPU ja Perus) kesken neuvotellen keskeneräinen SOTE-rakennelma, jonka sisältämä byrokratia ylittää kaiken ymmärryksen.
Onko tuo se keskustan ja perussuomalaisten yhteinen malli? Ellei, niin mikä se malli on? Olisi hyvä kuulla se ennen vaaleja.

Toimituksen poiminnat